Olen aiemmissa kirjoituksissani pääsääntöisesti noudattanut "mainstream" kulttuurin käytöstapoja ja pyrkinyt pitäytymään vallitsevan maailmankuvan mukaisissa perusteluissa ja vedonnut tieteellisiin auktoriteetteihin esittäessäni valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä. Itselleni tämä ei sinänsä ole tarpeellista. Itselleni ei ole myöskään tarpeellista etsiä tieteellisiä argumentteja sellaisten asioiden puolesta, jotka tunnistan muutenkin, ja luotan omasta maailmankuvastani ja kokemuksestani johtuen, että päädyn (kuten kaikki muutkin) aina sen tiedon ja kokemuksen äärelle, mitä kulloinkin tarvitsen.
En siis katso kuolemaa pelottavana asiana tai rangaistuksena; se on portti jonka kautta palaamme sielutietoisuuteemme.
Elämä on elämistä varten. Kuolema on kuolemista varten. Jokainen kuolee, ja jokaisen kuoleman ajoitus on suuressa kokonaiskuvassa juuri oikea. Kuolin itse joulukuussa 2007 nokkakolarissa. Niiden muutaman sekunnin aikana, jotka kuluivat lähestyvän kuoleman oivaltamisesta itse törmäykseen ehdin kaikessa rauhassa todeta, että "laskettu aika" on käsillä, ehdin käymään läpi elämäni keskeiset teemat ja toteamaan, että kaikki meni suunnitelmien mukaan. Elämäni tarkoitus oli ennen kaikkea kohdata tietyt sielut, joiden kanssa oli sovittu että tiettyjä asioita käydään läpi. Ja näissä olin toteuttanut sen mikä oli suunniteltu. Olin monesti mennyt metsään, mutta minut oli monenlaisten elämän virtausten (usein kivuliaiden) avulla palautettu oikealle polulle. Kun olin jäänyt suunnitelmasta pahasti jälkeen, tapahtui tiivistetysti asioita jotka palauttivat aikatauluun.
Olin täydellisen onnellinen. Täydellisen tietoinen siitä, että olen palaamassa kotiin ja kaikki on hyvin. Mutta kun tyypillisen kuolemanrajakokemuksen jälkeen (kehosta irtautuminen, onnettomuuspaikan näkeminen ylhäältä käsin, valoa kohti leijuminen ja muut) minulle annettiin mahdollisuus palata takaisin kehooni, olin oitis valmis. En siksi, että elämä fyysisessä kehossa oli ollut niin ihanaa ja upeaa, että halusin takaisin. Vaan siksi, että tuosta ei-kehollisesta, ei-persoonallisesta tietoisuudesta käsin minulle oli selvää että maallisen elämän haasteet, ilot ja surut, kivut ja nautinnot, ovat merkityksettömiä sen rinnalla miten sielut voivat tukea toisiaan pääsemään ikuisella matkallaan oikeaan suuntaan: Minulle oli suuri ilo tietää, että minulla on vielä mahdollisuus vaikuttaa maallisen teatterin tapahtumiin.
Keho oli mennyt muusiksi kolarissa, mutta kun tuolla kehollisen todellisuuden ulkopuolella ei olla riippuvaisia täkäläisistä lineaarisista, kausaalisista ja materiaalisista rajoitteista, pääsin takaisin kehooni silloin, kun se vielä oli ehjä ennen onnettomuutta. Ja sitten minun piti vain hoitaa asat niin, että onnettomuus ei tapahdu. Ei se ihan helppoa ollut, mutta hyvinhän siitä selvittiin.
Pian kokemuksen jälkeen päädyin kohtaamaan toisenlaisen kuolemaan liittyvän kokemuksen Egyptissä. Ja seuraavana syksynä koin eräässä terapiassa syntymäni uudestaan.
Koin tarpeelliseksi tiivistetysti kertoa tämän kokemuksen, selittääkseni suhtautumistani elämän ja kuoleman tarkoituksellisuuteen. On tilanteita, joissa sielu parhaiten auttaa toisia sieluja kuolemalla väkivaltaisen kuoleman pienenä lapsena. On tilanteita joissa suuri joukko sieluja on valmis poistumaan 3D teatterin näyttämöltä, palvellakseen suurta kokonaisuutta, tiedostaen sielutasolla, että fyysisen elämän kestolla ja kuoleman ajankohdalla ei ole mitään merkitystä. En siis katso kuolemaa pelottavana asiana tai rangaistuksena; se on portti jonka kautta palaamme sielutietoisuuteemme. Ei silloin kun itse määräämme (tai pelkäämme) vaan silloin kun on "laskettu aika", aivan kuten syntymällä.
Helmikuussa näin unen, jossa minulle annettiin ne lähtökohdat, joista käsin tulevaan pandemiaan pitää suhtautua. Mistään pandemiastahan ei tuolloin ollut vielä tietoa. Minulle näytettiin tieteellinen tutkimuslaitos, jossa yksisoluisia organismeja järjesteltiin eri tavoin yhteen. Tutkijoiden katsoessa muualle tapahtui odottamaton ketjureaktio; organismit yhdistyivät odottamattomalla tavalla ja yhdistynyt uusi organismi pääsi pakenemaan laitoksen ulkopuolelle.Tutkijat tulivat tietoiseksi vaarasta ja ryhtyivät nopeasti toimenpiteisiin organismin leviämisen estämiseksi.
He kehittivät keinon, jolla se saadaan otettua kiinni ja tuhottua. Mutta tuhottuaan sen he huomasivat että organismin "henki" nousi tuhotusta biologisesta olemuksesta, alkoi monistumaan ja vuorostaan pakeni laitoksen ulkopuolle.. muodostaen valtaisan armeijan.Tämä pelon henkien armeija levittäytyi ympäri maailman ja aiheutti globaalin paniikin. Ihmiset säntäilivät edestakaisin tietämättä mitä tehdä. Katselin tilannetta kummissani, miettien miten pitäisi suhtautua. Silloin taivaalla aukeni vesica pisciksen muotoinen violetti portaali, jossa seisoi Jeesus, kukapa muukaan. Ja hän puhui kaikille, jotka peloltaan ehtivät kuuntelemaan: "Ettekö tiedä, että nyt kuten aina jokainen saa vain sen kokemuksen mitä tarvitsee. Kukaan sellainen, jonka omatunto on puhdas, ei ikinä ole vaarassa". Nämä sanat olivat minulle vain muistutus siitä, miten tiesin asioiden muutenkin olevan. Rauhoituin ja heräsin unesta (tässä kohtaa ehkä hyvä todeta, että en ole uskonnollinen enkä kuuluu kirkkoon, mutta Jeesus on aika paljon parempi auktoriteetti kun Billy tai Teddy tai muut maalliset ystävämme).
Unet ovat unia. Monien mielestä ne ovat merkityksettömiä. Itseäni uneni opettavat ja opetan muita ymmärtämään uniaan, esim. kansalaisopiston kursseilla. Uneni ovat lukuisia kertoja ohjanneet minut oikealle polulle ja mahdollistaneet sen, että sielusuunnitelmani on toteutunut, päivätajuntani ja sitä stimuloivien keinotekoisen maailman keinotekoisten ärsykkeiden stimuloidessani persoonaani iskemään päätänsä seinään. Unet ovat etukäteen varoittaneet vaaroista tai ennakoineet tulevia suuria mahdollisuuksia.
Ja nyt kun katselen tätä maailman tilannetta, huomaan että kuolema ja tuho menevät sinne missä sitä tarvitaan. Se ei johdu niistä syistä mitä meille esitetään, mutta silti se on siellä missä sitä tarvitaan. Se kohdistuu erityisesti kapitalistisen maailman suuriin keskuksiin ja saastuneille alueille, sillä on tarkoitus. Näillä alueilla tapahtuu tasapainottamista. En ole huolissani kuolemasta, mutta olen huolissani elämästä. Tämä pelon armeija haluaa viedä meidät maailmaan, jossa kaikkien sielujen elämänlaatu heikkenee. Voi olla, että senkin on tarkoitus tapahtua, jotta kokonaisuus menisi oikeaan suuntaan. Mutta toisaalta tunnistan, että itselläni ja itseni kanssa samoin ajattelevilla ja tuntevilla on rooli tässä tilanteessa; ja se on välittää ihmisille viesti, että pelkoon ei ole syytä vaan rakkauteen.
Meidän ei pidä taistella pelon armeijaa ja sen maallisia komentajia vastaan vaan puolustaa totuutta joka on pelon tuolla puolen, ja tehdä se rakkaudesta käsin, ei vastustamisesta käsin.
Olen seurannut touhuja julkisen kulissin takana jo 20 vuotta, niistä erinäisistä lähteistä, joita löytyy. Olen muodostanut kokonaiskuvan tilanteesta. Meillä on pieni eliitti, joka pyrkii kohti yhtenäistä teknokraattista maailmanhallitusta, jossa samainen eliitti voi yhä helpommin eliminoida vastustuksen ja taata asemansa. Oikeastaan tämä maailmanhallitus on jo olemassa, mutta meillä on vielä toistaiseksi mahdollisuus; ja meillä nimenomaan on JUURI NYT se suurin mahdollisuus tuoda tämä maailmanhallitus julkisuuden valokeilaan ja sitä myötä ajaa se alas.
En ole huolissani kuolemasta, mutta olen huolissani elämästä. Tämä pelon armeija haluaa viedä meidät maailmaan, jossa kaikkien sielujen elämänlaatu heikkenee.
Olen tietoinen siitä, että tämän eliitin takana on, hmm... "eksoottinen" tukijoukko, jonka motivaatiot tämän touhun tukemiseen ovat lähtöisin heidän kulttuuristaan. Olen tavannut tämän joukon edustajia, ja tunnistan heidän energiansa, joka keskittyy älyyn eikä ole kykenevä rakkauteen. Mutta koska he eivät kykene rakastamaan, he eivät kykene myöskään pelkäämään eivätkä tuntemaan empatiaa niitä kohtaan, jotka pelkäävät ja kärsivät. Siksi he eivät suinkaan ole pahoja vaan "tekevät mitä tekevät koska ovat mitä ovat". Heidän seuraajikseen päätyvät tuntevat ja rakastavat ihmiset sen sijaan ovat uhreja. He tekevät asioita, jotka näyttävät "pahoilta", mutta ovat kuitenkin lähtöisin heidän uhritaustastastaan. Ja tietenkin "tuolla ulkona" on myös muita tukijoukkoja, sellaisia jotka ovat "meidän muiden" taustavoimana. Muistetaanpa se! Juu, olen tavannut myös heitä :) Olen siis ihan oikea huuhaa-olento. En onneksi yhtä huuhaa kuin monet.. hmm - yhteiskunnalliset auktoriteetit.
Meillä on maailma, jossa kuolee vuosittain kymmeniä ellei satoja miljoonia ihmisiä siksi, että tämä eliitti on luonut vuosisatojen ja tuhansien aikana maailmanjärjestyksen, jossa valta keskittyy muutamille ja yksittäisten ihmisten elämällä ei ole merkitystä, eläimistä ja muista luomakunnan osista puhumattakaan. Tähän kytkeytyy mm. länsimaissa markkinoitu yleisesti hyväksytetty arvomaailma, joka kannustaa luonnosta vieraantumiseen, epäterveellisiin elämäntapoihin, väkivallan ihannointiin, heikkojen alistamiseen, eriarvoisuuden lisääntymiseen jne. jne. Me kaikki tiedämme tämän. Eliitin on pidettävä ihmiset "unessa", koska herätessään ihmisillä on voima nousta ja ajaa tyrannit alas. Unessa pitämiseen on monia keinoja, mutta ne voidaan kaikki typistää saman perusajatuksen alle: Ihmisten tulee elää pelosta käsin. Kuoleman pelko, sairastumisen pelko, toimeentulon menettämisen pelko, parisuhteen menettämisen pelko, yksinäisyyden pelko, hylätyksi tulemisen pelko... Taas lista, jonka kaikki tunnemme.
Nyt meillä kuoleman ja sairauden pelko on aktivoitu muita pelkoja tehokkaammin. Meille esitellään epidemia, johon kuolee maailmassa satoja tuhansia, ikään kuin sitä ei tapahtuisi joka vuosi; ja monin verroin enemmän kuolemaa muista "keinotekoisista", monesti tarpeettomista syistä johtuen. Sensuroidulla videollani näytin tilastot, joiden mukaan USA:ssa kuolee lähes puolitoista miljoonaa ihmistä vuosittain länsimaisesta elämäntavasta johtuviin "sairauksiin"; alkoholi, savukkeet, huumeet, ylipainoisuus, hoitovirheet, liikenne, itsemurhat - noin 20 kertaa enemmän kuin tuolloin oli väitetysti kuollut tähän uuteen epidemiaan. Nyt suurin osa virukseen kuolevista ihmisistä ovat nekin niitä, joilla on mainituista elämäntavoista johtuvat haittavaikutukset valmiiksi pohjalla. Ja kuitenkaan yhteiskuntamme eivät suuntaa satoja miljoonia euroja tai dollareita näiden elämäntapasairauksien ehkäisemiseen. Sen sijaan niitä nyt suunnataan sellaisen "lääkkeen" tutkimiseen, valmistamiseen ja levittämiseen, jonka avulla viedään ihmisen oikeus päättää omasta kehostaan ja annetaan maailman hallitukselle oikeus injektoida sisäämme lain tuella aivan mitä haluavat. Haluammeko katsoa vierestä kun tämä toteutuu?
Samaan aikaan meillä on täysin julkisesti nähtävillä todisteet siitä, että epidemian aiheuttamia kuolintilastoja vääristellään, rokotteita ja jopa viruksia on patentoitu ennen kuin epidemiaa on ollut, epidemia ja siihen liittyvät toimenpiteet on harjoiteltu etukäteen hyvissä ajoin ennen viruksen ilmaantumista... "Maailman terveysjärjestö" on liikemiesten omistuksessa ja ohjauksessa, ja sen näennäinen virallinen johtaja on ollut syytettynä rikoksista ihmiskuntaa vastaan koskien nimenomaan epidemioihin liittyvät tiedon salaamista. Kaikki tämä on julkisesti näkyvillä. Tämän artikkelin lukijaksi saattaa päätyä yksilöitä, jotka eivät ole näitä asioita vielä nähneet. Mutta heillekin sanon: Jos haluatte nähdä nämä todisteet, löydätte ne helposti. Jos ette halua, se on valintanne.
Mutta suuri osa ihmiskunnasta katsoo muualle. Katsoo heihin ohjelmoidun pelon suuntaan, upottaa riippumattomien tahojen oma-alotteisesti annetut todisteet saneltujen todisteiden suureen suohon. Ulkopuolelta katsottuna tämä kaikki näyttää tragikoomiselta näytelmältä, jota ei voisi uskoa todeksi. No mutta teatteriahan se onkin! Reality is an illusion, albeit a persistent one - kuten Einstein sanoi.
Nyt pelon henkien armeija on ruumiillistunut niissä miljoonissa ihmisissä jotka kuolemaa pelätessään tukevat eliitin ja eliitin taustajoukkojen pyrkimyksiä ottaa koko maailma totaalisesti hallintaansa, mukaanlukien ihmisten mielet ja kehot. Kun ihmiset pelkäävät kuolemaa (joka kaikilla joka tapauksessa on edessä), he ovat valmiita hyväksymään minkä hyvänsä keinon joilla kuolema vältetään, sivullisista uhreista välittämättä. Tai näin meidän oletetaan käyttäytyvän. Kuitenkin meillä kaikilla on valinta. Meidän ei tarvitse olla lampaita, jotka ajetaan laumana aitaukseen. Meidän ei tarvitse myöskään olla susia, jotka laumana hyökkäävät vihollisen kimppuun.
Me voimme olle ihmisiä, todellisia ihmisiä, joiden suurin lahja on kyky anteeksiantoon, myötätuntoon ja rakkauteen. Meillä on mahdollisuus tunnistaa oma voimamme, oman tietoisuutemme voima maailman muuttamiseen. Todellinen voimamme ei ole kehossa, eikä myöskään vaarallisen asian todellinen vaara ole sen kehossa, onpa kyseessa mikro-organismi tai mikä hyvänsä muu materiaalinen uhka. Mekaanisen maailman fysikaaliset ilmiöt mukautuvat tietoisuuteen ja henkeen, kuten kvanttimekaniikan kokeetkin ovat jo kauan osoittaneet. Vaara ja sen tuottama kipu tavoittavat meidät, jos meidän on saatava sellainen kokemus. Sen kautta meillä on mahdollisuus vapautua pelosta, mahdollisuus tajuta oma voimamme. Jos sinun on tarkoitus sairastua, sairastut. Jos sinun on tarkoitus kuolla, kuolet. Jos on tarkoitus rakastaa, rakastut. Jos on tarkoitus elää, elät. Sinä valitset, mihin suuntaan elämäsi kulkee. Me yhdessä valitsemme sen, mihin suuntaan elämä maailmassa kulkee.
Kun nyt siis joku puolustaa eliitin "virallista" totuutta henkeen ja vereen, olkoon se hänen valintansa. Jos hän toimii pelosta ja aggressiosta käsin, hänen henkensä ja verensä ottavat vastaan sen, mitä pelon armeija levittää. Jos hän toimii omasta sydämensä uskosta käsin, se on hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Suotakoon hänellekin se ohjaus, jota elämä ja universumi meille kaikille suo kun vain sille avaudumme. Suotakoon virallisille tahoille ohjaus, jotta heidän virallinen totuutensa mukautuu rakkauteen ja sielujen totuuteen. Suotakoon eliitille anteeksianto ja myötätunto, jotta heidän joukossaan rakastamiseen kykenevät avaavat silmänsä ja astuvat ulos valheesta. Suotakoon eliitin taustajoukoille oikeus nähdä, kuinka sen sijaan että alistuisimme heidän suunnitelmansa koukeroihin, valitsemme itse heidän toimintojensa seuraukset.
....Sitä he todellisuudessa nimittäin meiltä odottavat.
Veli
16.5.2020 (julkaistu alunperin facebook-muistiinpanona)